Vain murto-osa työikäisistä pitää työpaikan ilmapiiriä turvallisena – kaikkein eniten työkulttuuriin kaivataan lisää kannustavuutta

Millainen työn tekemisen henki suomalaisilla työpaikoilla vallitsi juuri ennen koronaepidemian puhkeamista? Millaista muutosta työkulttuuriin kaivattiin kaikkein eniten? Mitä tapahtuu nyt, kun palaamme työpaikoille: millaista ilmapiiriä alamme rakentaa?

Henkilöstöpalvelualan suuryritys Eezy Oyj:n teettämässä valtakunnallisessa “Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus” -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten työkulttuuri koetaan tunnetasolla ja mihin sen toivotaan kehittyvän. Tutkimus on jatkoa yrityksen vuosina 2018 ja 2019 teettämille työelämätutkimuksille nuorista ja aikuisista työelämässä.

Keskeiset tulokset:

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmikuussa 2020. Tutkimustuloksia ja koronaepidemian vaikutuksia työkulttuuriin arvioi psykologian emeritusprofessori Göte Nyman julkistamistilaisuudessa 10.6. Nymanin mukaan tutkimus nostaa esiin ”paljon sellaista, mistä nyt on pidettävä erityinen huoli”. Keskeiset löydökset voidaan tiivistää seuraaviin pääkohtiin:

A. Suomalaisen työkulttuurin todellisuus

1) Vain murto-osa työikäisistä pitää työpaikan ilmapiiriä turvallisena tai lämminhenkisenä

Vain 15 % vastaajista kuvasi työpaikkansa ilmapiiriä turvalliseksi tai lämminhenkiseksi. Vähintään 15 % kokee työpaikan ilmapiirin ahdistavana (julkinen sektori 16 %, yksityinen 15 %). Hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %) työskentelee painostavassa ilmapiirissä.

2) Parhaiten suomalaista työilmapiiriä kuvaa kiire

Työarki koettiin ensisijaisesti kiireisenä (39 %). Kiireisimmäksi työnsä kokivat 35–44-vuotiaat ja stressaantuneimpia (32 %) olivat 25–34-vuotiaat. Vastapainoksi tälle joka viides kuvasi työpaikkansa henkeä rennoksi (21%) tai leppoisaksi (19 %).

3) Työssä keskitytään asioihin ja suorituksiin

Joka viides (24 %) piti työpaikkansa ilmapiiriä tehokkaana, joka neljäs asiallisena (21 %). Kokonaisuutena työkulttuuria kuvasivat eniten asia- ja suorituskeskeisyyttä kuvaavat piirteet sekä odotus itsenäisestä suoriutumisesta. Työkulttuurin asia- ja suorituskeskeisyydestä huolimatta ”asiat järjestyksessä”-kokemus, jolla tarkoitetaan mm. oman työnkuvan selkeyttä, oli vain 13 %:lla vastaajista.

B. Millaista työkulttuuria Suomessa kaivataan?

1) Kaikkein eniten toivottiin lisää kannustavaa työkulttuuria

Useampi kuin joka toinen (57 %) suomalainen kuvasi ideaalista työkulttuuria kannustavuudella. Ero nykyiseen on suurin tutkimuksessa esiin noussut, sillä kannustavassa työkulttuurissa koki työskentelevänsä vain 14 % vastaajista. Kannustavaa työkulttuuria on yhtä vähän (14 %) yksityisellä ja julkisella sektorilla. Reiluutta toivoi lisää 40 % työikäisistä.

2) Lisää turvallisuuden tunnetta

Jo ennen korona-aikaa kokemus turvallisuudesta (47 %) oli toiseksi tärkein ideaalisen työkulttuurin kuvaaja. ”Asiat järjestyksessä”-kokemus, joka on myönteisesti yhteydessä turvallisuuden kokemukseen, oli kolmanneksi kaivatuin työkulttuurin kuvaaja työikäisten keskuudessa (44 %).

Kaiken kaikkiaan työkulttuurin toivotaan kehittyvän nykyistä ihmiskeskeisemmäksi. Eniten toiveita työpaikan ilmapiirin suhteen oli alle 25-vuotiailla nuorilla, vähiten yli 45-vuotiailla. Miesten toiveet olivat ominaisuuksiltaan pääosin samanlaisia kuin naisten, mutta kokonaisuutena hiukan matalammalla tasolla. Myös joustavampi työn tekemisen kulttuuri nousi tutkimuksessa esiin; 37 % liitti sen ideaaliseen työarkeen, 18 % nykyiseen työarkeensa.

Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä

“Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus” -tutkimuksen avulla halutaan edistää suomalaisen työelämän kehittämistä kiinnittämällä huomio työpaikan ilmapiiriin – erityisesti siihen, mihin suuntaan työikäiset toivovat sen kehittyvän. Samalla halutaan tuoda esiin, että työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa ja siitä on vastuussa jokainen, tittelistä, työsuhteen laadusta tai pituudesta riippumatta. Työkulttuurin ja tunneilmapiirin tutkimisen tärkeys nousi esiin myös Eezy Oyj:n aiemmista työelämätutkimuksista.

Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavalla otoksella 16-65-vuotiaista (n=1000) helmikuussa 2020. Online-kyselyssä vastaajat valitsivat suuresta joukosta ominaisuuksia työpaikkansa henkeä ja itselleen mieluisaa työpaikkaa parhaiten kuvaavat tekijät. Tiedonkeruun suoritti markkinointi-tutkimusyhtiö Bilendi ja kokonaisuudesta vastaa ValueScout – ForceForGrowth Oy. Tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa online- ja suorien kysymysten lisäksi on käytetty ValueScout-metodia motiivien, tunnekokemusten ja kokemuksellisten arvojen selvittämiseen.

Virtuaalinen julkistamistilaisuus 10.6. klo 10.00-11.00

Tutkimuksen julkistamistilaisuus pidettiin virtuaalisesti keskiviikkona 10.6.2020. Työkulttuurin ja tutkimustulosten merkitystä henkilöstöpalvelualalla avasi Eezy Oyj:n toimitusjohtaja Sami Asikainen. Helsingin yliopiston psykologian emeritusprofessori Göte Nyman arvioi tutkimustuloksia ja koronaepidemian vaikutuksia työkulttuuriin. Löydökset esitteli vastaava tutkija Isa Merikallio, ValueScout – ForceForGrowth Oy. Voit tutustua julkistamistilaisuuden tallenteeseen täällä.

Eezy Oyj on merkittävä suomalaisten työllistäjä

Eezy Oyj on paremman työelämän ja työn ilon puolestapuhuja. Suomen monipuolisin henkilöstö-palveluja tarjoava yritys syntyi viime syksynä VMP:n ja Smile Henkilöstöpalveluiden yhdistymisen seurauksena. Eezyssä huipentuu 30 vuoden kokemus työstä ja sen tekijöistä. Suuryritys työllistää vuosittain 30000 ihmistä Hangosta Utsjoelle. Arvojensa mukaisesti yhtiö kannustaa aina työntekoon, toivoo iloista ja kunnioittavaa suhtautumista kaikkeen työhön sekä korostaa inhimillisyyden merkitystä kaikissa kohtaamisissa. Eezy rakentaa työelämän tulevaisuutta tänään.

Lisätietoja ja haastattelut:

ForceForGrowth Oy
tutkija Isa Merikallio
040 717 3532, isa.merikallio@valuescout.fi, www.valuescout.fi

Eezy Oyj
toimitusjohtaja Sami Asikainen
040 700 9915, sami.asikainen@eezy.fi, www.eezy.fi

Eezy Oyj
viestintäjohtaja Hanna Lehto
044 0696983, hanna.lehto@eezy.fi, www.eezy.fi